Eilen juhlittiin meidän suuren muumifanin 2-vuotisia. Myös kaikki marjat kuuluvat tättähäärän ehdottomiin suosikkeihin, joten kakkuun tuli sisään mansikkaa syksyisempi kuningatarsydän. Reunoille pursotin valkoista tuorejuustovalkosuklaakermavaahtoa. Silti, voiton herkkupöydässä vei yllätys yllätys – muumikeksit sellaisenaan.

Nyt seinäviritys on purettu ja lattia lainehtii ilmapalloista. Kakkua jäi jäljelle ihanan vähäpätöinen määrä. Sitä jopa santsattiin aikuisten toimesta, mikä on aina sydäntälämmittävä kiitos tämmöiselle wannabe-leipurille.

Ja huh huh, kaksi vuotta. Tänään tajusin, että pienet lahjaksi saadut helmet eivät enää päädy suuhun. Lusikka menee suhteellisen koordinoidusti kohti suuvärkkiä ja paljon onnea vaan taipuu myös englanniksi. Vaikka vauva-aika on suloista, niin on ehkä vielä suloisempaa, kun lapsi kasvaa ja oma persoona alkaa tulla kunnolla esiin. Meillä on tämän hetkisen arvion mukaan kasvamassa empaattinen ja omapäinen vilperiina.

10 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *