Henkihän siinä salpautui, kun astelin ensimmäistä kertaa Hämäläisten olohuoneeseen. Tarkoitus oli kahvitella ja esitellä muutama suunnittelemani lehdykkä, mutta tajuntaan iski aivan pakottava tarve ottaa valokuvia. Koittaa siirtää tuota vähintäänkin inspiroivaa tunnelmaa myös blogin puolelle. Onneksi tuli kamera mukaan!
Tätä 60-luvun arkkitehtoorista helmeä asuttaa Hakolan suunnittelija ja perheyrityksen monitoiminainen Annaleena perheineen. Kolmihenkinen kokoonpano muutti Espoossa sijaitsevaan uuteen kotiinsa vain muutama viikko sitten.
Talon piirtänyt arkkitehti Osmo Lappo on tuonut luonnon osaksi sisätiloja: seinäpinta on korvattu suurilla ikkunoilla, joista avautuu rinteinen jylhä metsämaisema. Ensimmäisen kahden minuutin aikana olen päässyt todistamaan lintujen ja oravien temmellystä ja ihastellut puiden välistä sarastavia syysauringon säteitä. Suuri ulkoterassi on kuin yksi ylimääräinen huone, jonka täytyy olla kesällä aivan järkyttävän hurmaava oleskelupaikka.
Talossa on aiemmin asunut vain kaksi perhettä, jotka ovat omalta osaltaan vaalineet rakennuksen alkuperäistä ilmettä. Hyvässä kunnossa olevat 60-luvun kaapinovet pistivät heti silmään, harvinaista herkkua! Punatiili saa näkyä ja katto säilyy ehdottomasti puun värisenä.
Mosaiikkiparketti. Tuo menneiden vuosikymmenien hirvitys, jota on uutterasti häivytetty laminaatin alle viimeisen 15 vuoden ajan, näyttää taas aivan ihanalta. Meidän pieni haitulapää viihtyi vierailun ajan hyvin lattialla potkutellen.
Tutun näköinen pöytä? Sama yksilö kuin meillä, mutta pidempi ja mustajalkainen. Kyseessä Annaleenan Hakolalle suunnittelema Woody.
Ja nämä portaat! Kattokaa mikä tolppa! Taas hatunnosto menneiden vuosikymmenten suunnittelulle.
Kerrassaan kotoinen kokonaisuus! Odotan innolla seuraavaa Dekoa, johon asunto on käyty kuvaamassa. Lehden tyylin tuntien luvassa on varmasti hurmaava artikkeli. Onko siellä joku toinen, jota tämä persoonallinen, ei-niin-vitivalkoinen tunnelma ihastuttaa?
I visited this breath taking beautiful home of designer Annaleena Hämäläinen and captured some pics also for you to see. The house is designed by Finnish architect Osmo Lappo.
Niin ihana! Tuntuu että monet kodit näyttää niin samalle tällä hetkellä niin ihanan rento kokonaisuus!
No näimpä! Varmaan just samasta syystä olin niin inspiroituuneena tuolla. 🙂
Aivan ihana koti! Kyllähän sen jo Annaleenan suunnittelemista kalusteita huomaa, että tyylille on silmää. 😀
Todella kauniisti säästetty vanhaa tunnelmaa ja alkuperäisiä pintoja ja yhdistelty uusia juttuja joukkoon. Kaunista!
Niimpä, Annaleena on kyllä tyylikäs tyyppi, monessa mielessä. 🙂 Taitava ku mikä, sisustaminenki näköjään onnistuu!
Mieletön! Kateeksi käy noin kaunis koti, jossa on ajan henki onnistuttu säilyttämään. 50-70-lukujen arkkitehtuuri on lähellä sydäntä ja ilahduttaa nähdä, kuinka tyylikkäästi niitä saadaan moderneilla kalusteilla sisustettua.
Vielä enemmän käy kateeksi, jos pari viikkoa sitten on muutettu sisään ja jo nyt ovat tavarat noin hyvin paikoillaan – mulla 11 kuukautta asuttu ja kamat pyörii edelleen ympäri huoneita… 😉
Hehe, sen verran voin lohduttaa, että nuo Dekon kuvauksen oli kuulema hieman jouduttaneet tavaroiden paikoilleen asettelua. 😀
Ihastuttaa todellakin! Kerrassaan upea koti. Hienoa, kun vanhaa on säästetty ja talon rakennuskauden tyypilliset piirteet saa näkyä.
Samaa mieltä! Aivan ehdoton valinta!
I just <3 it. En malta odottaa sitä seuraavaa Deko-lehteä. =)
Jokohan se on ulkona? Täytyy hommata kyllä se itellekin.
Tämä kolahtaa kyllä ihan täysillä! Huippuhieno kokonaisuus, ai että! Upeaa arkkitehtuuria ja kaunis sisustus ajan henkeä kunnioittaen.
Sama täällä. Niin kaunista!
No OMG miten hieno. Niiiin mun tyylinen! ❤️ Ja aivan ihanasti sopii kepeä String punaisen tiiliseinän eteen.
Eikö sovi!? Tulee aivan mahtavasti hylly tavaroineen esille.
Ihana talo on! Saako kysyä mistä teidän vauvelin housut ja kuolalappu ovat peräisin?
Saa! Housut on Lindexin ja lappu omatekemä. 🙂
Kaunista kertakaikkiaan, ihan kaikki! Arkkitehti ja asunnon rakenne taitaa olla sama kuin suosikkiblogissani Olive green?
Mosaiikkiparketista olen aina tykännyt. Odotan sen uutta tulemista ja aikaa, jolloin näitä valkoisten betoluxien ja laminaattien alle peiteltyjä kauniita massiivipuulattioita kaivellaan esiin. Maailmalla näitä arvostetaan, mutta jostain syystä suomalaiset inhoavat tätä parkettimallia. Meilla kunnostettiin vanha tammimosaiikkiparketti ja sitä asennettiin lisää niihin tiloihin, joissa oli ennestään muovimatto. Ihastelen sitä päivittäin 🙂
No niin näyttäisi olevan! 🙂 Tykkään kyllä valkoisista Betolux-lattioistakin kovasti ja myönnän semmoisesta haaveilleeni itsekin. 😀 Mutta ehkä tämä trendi alkaa tosiaan kääntyä! Ainakin paremmalta näytti mosaiikkiparketti omaan silmään kuin aikoihin.
Koti täynnä kivoja yksityiskohtia. Vikassa kuvassa on jotakin erityistä, ihana tunnelma.
Joo makkarissa oli mahtava tunnelma. <3
Kiitos, että jaoit kuvia Annaleenan perheen upeasta kodista! Tuollaisesta mäkin haaveilen, toivottavasti löytyisi joskus 🙂
Ole hyvä! Etsivä löytää. 🙂
Oih, niin kaunista!
Nii on! <3
No onpa huima interiööri! Jokainen yksityiskohta on mietitty. Kotoisa ja silti viimeistelty.
Kyllä, hyvin kiteytetty! Juurikin tosi harkkittua, mutta ei liian sliipattua.
Ihana koti, portaisiin etenkin ihastuin kovin!
Joo ne oli niin hienot! Jotakin tuon tyyppista haluaisin, jos rakennettaisiin.
Ihanan tyylinen koti ja taitavasti kuvattu! Mikähän mahtaa olla tuo sohvapöytä nimeltään? Meille sopisi juuri samanlainen 🙂
Kiitos! Nyt en ole ihan varma, mitä pöytää tarkoitat, mutta kannattaa käydä kurkkimassa Hakolan verkkokaupasta. Annaleenalla on tosi paljon heidän oman perheyrityksen kalusteita kotonaan.
Näyttää ihan Olive Greenin naapurilta! Hauska nähdä miten eri perheet toteuttaa erinäköiset kodit samanlaisiin huoneistoihin. http://theolivegreenwindow.blogspot.cz/
No siltä vaikuttaa! 🙂 Upea talo kerrassaan!
Oi että! 60-luvun pientaloarkkitehtuuri on kyllä upeaa. Siskoni asuu 60-luvun ok-talossa jossa olen myös ihaillut isoja ikkunoita, valoa, tiiliseiniä ja rakenteita niin kuin tässä postauksen kodissakin. Tässä rohkeasti ja hienosti korostettu punatiiltä, joka itselle on vaikea.
Nimenomaan, tässä kodissa oli onnistuttu tuomaan punatiilen paras ominaisuus hyvin esiin, eli kotoisuus, olematta yhtään tunkkainen.
Kiitos Kaisa! Ihanat kuvat, ihana teksti! Ja kiitos kaikille muillekin kommenteista, ollaan kyllä etuoikeutettuja kun saadaan asustaa tälläisessä helmessä. Ja pidetään kiinni asunnon alkuperäisestä tunnelmasta.. 🙂
Ole hyvä! Ilo oli kyllä mun puolella kuvatessa. 🙂
Voi miten ihana nähdä, että tämä asunto meni vihdoin kaupaksi ja sisustuksesta päätellen juuri oikealle ostajalle! Olisin halunnut mennä tämän asunnon näyttöihin, mutta aina tuli joku este. Tämän huoneiston olisin ehdottomasti ostanut, mutta mies ei uskaltanut!
Asunnon omisti aikaisemmin talon alkuperäinen arkkitehti, jos oikein muistan. He taisivat myydessään toivoa, että asunnon ostaisi henkilö, joka arvostaisi alkuperäistä arkkitehtuuria ( lue: ei remontoi ja modernisoi pilalle). Mahtavaa, että tällainen ostaja löytyi! Naapuritalosta löytyy myös toinen asuntohelmi, jonka omistajat pitävät ihastuttavaa blogia nimeltä Olive Green Window.
Asunto on aivan mielettömän upea! Paljon onnea uusille asukeille!
T: kade
Kyllä juuri jotenkin nuin tarina meni ja mieluisat ostajat lopulta löytyi. 🙂 Onneksi näin!
Hei, tiedätkö mistä on tuo ihana mustavalkea(?) olohuoneen matto?
Nyt en kyllä osaa auttaa. :/ Voin kysäistä Anna-Leenalta, jospa hän tulisi tänne kertomaan. 🙂