Eilen juhlittiin meidän suuren muumifanin 2-vuotisia. Myös kaikki marjat kuuluvat tättähäärän ehdottomiin suosikkeihin, joten kakkuun tuli sisään mansikkaa syksyisempi kuningatarsydän. Reunoille pursotin valkoista tuorejuustovalkosuklaakermavaahtoa. Silti, voiton herkkupöydässä vei yllätys yllätys – muumikeksit sellaisenaan.

Nyt seinäviritys on purettu ja lattia lainehtii ilmapalloista. Kakkua jäi jäljelle ihanan vähäpätöinen määrä. Sitä jopa santsattiin aikuisten toimesta, mikä on aina sydäntälämmittävä kiitos tämmöiselle wannabe-leipurille.

Ja huh huh, kaksi vuotta. Tänään tajusin, että pienet lahjaksi saadut helmet eivät enää päädy suuhun. Lusikka menee suhteellisen koordinoidusti kohti suuvärkkiä ja paljon onnea vaan taipuu myös englanniksi. Vaikka vauva-aika on suloista, niin on ehkä vielä suloisempaa, kun lapsi kasvaa ja oma persoona alkaa tulla kunnolla esiin. Meillä on tämän hetkisen arvion mukaan kasvamassa empaattinen ja omapäinen vilperiina.

2 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *