Kaupallinen yhteistyö: Fiskars 

Operaatio kadotetun terassin kaivuu. Eivät arvanneet Fiskarsilla yhteistyötä ehdottaessaan, että löysivät omakotitaloasujan ilman kelvollisia työvälineitä ao. hommaan. Vuosien lumityötuskaa olisi varmasti helpottanut, jos apuna olisi ollut muutakin kuin kola, varastoon unohtunut vanha rautalapio ja kuistilla kauniisti seinään nojaileva puuharja.


Apuri hyytui keinuun sillä välin, kun kokeilin, miten työntimet toimivat terassin putsauksessa. Todellisuudessa näin järeisiin kinoksiin lapio oli selvästi paras, mutta muutaman sentin lumet sai näillä syrjään äärimmäisen näppärästi. Pienempi musta rullaava SnowXpert-lumentyönnin jäi takapihan terassille ja suurempi samansarjan valkoinen työnnin etupihan puolelle. Isompi työnnin pystyy paksumpaankin hankeen, joten saan sen avulla pienen pihamme lumet paljon kätevämmin sivuun kuin kompuralla kolalla.

Kaivoin lisäksi kulkuväylän takapihalle keskelle umpihankea.  Kuulostaa erittäin raskaalta projektilta, mutta pakko antaa erityispisteet SnowXpert-lapion kevyelle varrelle, jonka ansiosta lumen nostelu sujui melko vaivatta. Vastaava reitti täytyy raivata myös takapihan naapurille, mielellään läpi talven. Meillä on nimittäin toiminnassa erittäin aktiivinen ”löytyiskö teiltä” -ruoka-ainerinki. Palkkioksi lainoista saa useimmiten valmistumassa ollutta leivonnaista/leipää/muuta mahdollista herkkua.

Tiedän jo nyt, että avunantorinkiä tulee ikävä, kun muutamme Helsinkiin. En tiedä miten saisin asunnonmyynti-ilmoitukseen alakohdan, jossa voisin mainostaa naapureita. Tämä pieni rentojen, hauskojen ja karikatyyristen perheiden yhteisö on aivan vertaansa vailla.

Auto saa lähteä siinä vaiheessa, kun muutamme, mutta toistaiseksi rapa on tarpeen. Tein hypoteesin, että Fiskarsin valmistama jääraappa (lunttasin virallisen termin) on luultavasti hyvä ja kyllä, olihan se. Jännä harjaosa, joka vaati pienen totuttelun, mutta toimii.

Tuleva kotimme on kerrostalon kuudennessa, joten tämä lienee viimeinen talvi kolan varressa. Muutto saa mielen haikeaksi tuon tuosta. En edes tykkää lumitöistä, mutta nyt tuijotan nietoksista notkuvaa pihaamme urakan päätteeksi mieli utuisena. Tai korjaan – tykkään kyllä lumitöistä aina toisinaan. Silloin, kun lumityötyttää, mutta useimmiten painelisin mieluiten autolta suoraan +21 asteeseen juomaan kahvia ja avaaman läppärin.

Olen juuri tämmöinen, kivenmötikkäänkin herkän tunnesiteen rakentava kiintyjä. Marjapensaat, kirskkapuu, oululaisten pihoilta tuodut kevätkaihonkukat ja pikku-unikot. Toivon niin sydämeni pohjasta, että tulevat asukkaat olisivat edes hitusen pihaihmisiä. Vaikka ei sillä varmaankaan oikeasti ole väliä enää sitten, kun elämä on kokonaisuudessaan siirtynyt askeleen eteenpäin.

1 kommentti

  • Olen kerrostaloasukki, joten lumenluontivälineet eivät niin herättäneet kiinnostusta, mutta mikä onkaan tuo kuvissa näkynyt upea muki? 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *