Tästä aiheesta on kyselty minulta useasti eri kanavia pitkin, joten ajattelin koostaa kokemuksistani lyhyen selonteon. Graafisen alan opinnot olivat itselleni yhden pitkäaikaisimman haaveeni täyttymys ja valmistuin vuoden mittaisesta koulusta keväällä 2016.

Oliko koulusta hyötyä? Työllistyykö sen jälkeen? Menisitkö uudelleen, jos saisit nyt valita?

MITÄ SAIN KOULUSTA IRTI?

Sain kokonaiskuvan graafisen suunnittelun eri osa-alueista ja ahaa-elämyksen siitä, mihin niistä haluan jatkossa keskittyä. Inspiroiduin kuvittajien (Sanna Mander ja Linda Linko) vetämistä luentokokonaisuuksista. Kokosin suunnittelijaportfolioni verkkoon ja opin tunnistamaan selkeämmin oman kädenjälkeni ja tyylini. Ammatillinen selkärankani vahvistui ja sain varmuuden sille, että olen menossa urallani oikeaan suuntaan. Tunnelmoin pienen hetken entistä opiskelijaelämääni, join automaattikahvia ja tutustuin hauskoihin ihmisiin. Sain saman henkisiä ystäviä, joiden kanssa olen edelleen yhteydessä.

KOULUTUSPÄIVÄT

Koulutuspäiviä oli vähänlaisesti, vain kaksi päivää kuussa. Innostuin voittopuolisesti koulun luennoitsijoista, jotka olivat graafisen suunnittelun eri osa-alueilla vaikuttavia ammattilaisia mainostoimistoyrittäjistä kuvittajien kautta taittajiin. Yhdeksästä neljään kestäneet luennot sisälsivät paljon käytännön tekemistä ja opetus oli muutoinkin erittäin käytännönläheistä. Tästä pidin erityisesti.

Konkreettisimmillaan päivien aikana luotiin julisteaihioita, hypisteltiin painomateriaaleja ja käytiin läpi freelance-graafikon työn hinnan muodostumista. Koulu toimi hyvänä sisäänheittona eri aihealueisiin ja  erityisesti töissäkäyville kokonaisuus oli toimiva, sillä lähiopetuspäivät järjestettiin aina perjantaisin ja lauantaisin. Olin nelikuisen vauvan tuore äiti, joten myös minulle löyhä lukujärjestys sopi vallan mainiosti! Toki kokonaisuus oli yliopiston jälkeen käytynä varsin kepeä, mutta juuri sen vuoksi minulle mahdollinen.

OPPIIKO OHJELMIA KÄYTTÄMÄÄN?

Koulutukseen sisältyi vuoden mittainen Adoben lisenssi ja ohjelmien käyttöön perehdyttiin yhdestä kahteen päivään per sovellus, mikä ei tietenkään sinällään vielä anna valmiuksia täysiverisenä graafikkona toimimiseen. Kotitehtävien kohdalla koin valtavasti hyötyä siitä, että ohjelmien käyttö oli itselleni jo monelta osin tuttua. Omat Adobe-taitoni paranivat vuoden aikana kohisten, mutta tämä vaati koulun lisäksi sitkeää omatoimista harjoittelua kotisohvalta käsin. Tehtävien deadlinet toimivat varsin hyvänä motivaattorina uuden opetteluun ja monet illat kuluivatkin Youtube-tutoriaaleja tuijottaessa. Yhtä kaikki, ilman deadlineja en olisi saanut oppimistani samaan lentoon.

TYÖLLISTYYKÖ KOULUN JÄLKEEN?

Luovalla alalla työllistymiseen vaikuttaa niin moni seikka, että pelkkien koulutuspäivien anti ei sitä varmasti voi kenenkään kohdalla taata. Meidän ryhmästämme osa palasi entisten työkuvioidensa pariin, toiset jatkoivat opintojaan ja kolmannet tekivät täyskäännöksen urallaan.

Minulla koulu vauhditti menoa kohti haaveammattiani, jonka suuntaan olin jo kerennyt ottaa muutamia askelia mm. oman (nyt jo historiaan jääneen) julisteverkkokauppani kanssa. Olin tehnyt lisäksi pienempiä graafisen alan töitä blogiyhteyksieni kautta, mutta vasta koulun jälkeen tilanne muuttui selvästi ammatillisempaan suuntaan. Aloin saada tarjouskyselyitä Instagramin viestilaatikkoon ja portfolioni kautta suoraan sähköpostiini. Aktiivinen some-elämäni on auttanut tällä polulla paljon, mutta väitän, että vasta portfolion valmistuttua palaset loksahtivat  kohdalleen. Tällä hetkellä työllistän itseni osa-aikaisena yrittäjänä ja olen irtisanoutunut entisestä työstäni kehityspäällikkönä. Arkeni kuluu paitsi kuosisuunnittelun, kuvittamisen ja logojen parissa myös vuoden ikäisen kuopuksemme kanssa höpötellessä. Olen ainakin tämän kevään vielä kotona hänen kanssaan, minkä jälkeen edessä häämöttää täyspäiväinen yrittäjän arki graafisena suunnittelijana.



PÄÄNVAIVAA JA KEHITYSIDEOITA

Kouluun ei (olisi) saanut tuoda vauvaa, mikä aiheutti pientä käytännön päänvaivaa opintopäivien järjestelyyn. Adoben ohjelmiin perehdyttäessä eri osaamistasoille olisi voinut olla räätälöityjä tehtäviä pelkkien alkeiden sijaan. Olin lisäksi elänyt omassa uskomuksessani, että lähipäivien välissä olisi käytössä jonkin sortin verkkopohjainen oppimisympäristö, mutta näin ei siis ollut ja tätä jäin kaipaamaan.

LYHYESTI

Kouluvuosi oli kokonaisuutena kevyt, mutta sain sen aikana kosolti inspiraatiota ja vahvistuksen sille, että graafikon ammatti on juuri sitä, mitä haluan työkseni tehdä. Pidän tätä oivallusta ja rohkaistumista niin tärkeänä, että kävisin koulun uudestaan, jos saisin nyt valita.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *