Mitä kuuluu?

Moikka! Pitkästä aikaa! Blogin kohtalo on keikkunut koko viime kevään kahden vaiheilla, mutta nyt syksyllä tuli yhtäkkiä hirveä ikävä kirjoittamaan. Mistäs aloittaisin?

Vauvavuosi on ollut kunnon mehupuristin. Semmoinen lempeä silti, mutta huh. Vauvat on ihan ihania, mutta ei haittaa, että meillä temmeltää ihan piakkoin pari taaperoa.

Kesäloma oli ihan mahtava. Spontaania matkaamista auringon perässä muumimaailmoissa ja puuhamaissa. Naperot nautti ja ilman ennakkosuunnittelua hommasta puuttui perinteinen suoritus-momentum. Mökkeilyä, sukulointia, Qstockia ja Flowta. Syksy saa tulla.

No se syksy. <3 Taas se fiilis, mistä varmasti joka vuosi selitän. Tiiätte varmaan, uusien koulukirjojen tuoksu ja jotenkin vaan aivan käsinkosketeltava uudenkutina. Joka _ikinen_ syksy, sitä on vaan ihan täpinöissään pelkästä tunnelmasta.

Synttäreitäkin on juhlistettu: keväällä esikoisen kakun päältä puhallettiin jo kaksi kynttilää. Pitäisi varmaan jo vähän alkaa pohtia vauvan ensimmäisen virallisen merkkipäivän kulkua (häämöttää lokakuussa).

Ompeluksia on tullut tehtyä tasaiseen, niistä esimerkkeinä kuvan harmaa frillahihahaalari ja pääpanta, alempana vastaantuleva Pandaperhe-jumppis ja postauksen ensimmäisen kuvan vaatteet.

Kuosisuunnittelu on vienyt täysin sydämeni. Suunnittelemiani, useimmiten vesivärein sudittuja kuvioita on voinut nähdä viimeisen vuoden aikana Vimman ja Verson Puodin valikoimissa. Syksyn mittaan printtejä näkyy myös kotimaisen For Minis and Mommiesin vaatteissa. Näistä on Instan puolella jo vähän sneakpeakia.

Sisustamisen saralla ei ole tapahtunut vuoden mittaan suuria mullistuksia. En löytänyt aiheesta tähän hätään juuri kuvamateriaalia – alla oleva sohvaräpsykin on jo auttamattoman vanha. Tuo olohuoneen pöytä antoi keväällä lopullisesti periksi ja sohvan reunalla näkyvä Muuton pressopannu on kerennyt niin ikään mennä palasiksi. Alempi tuolikuva on sen sijaan tuore. Mikä ihana edullinen löytö kierrätyskeskuksesta.

Siinäpä lyhykäisesti päällimäisiä kuulumisia. Silti tämän vuoden suurin uutinen taitaa olla edessä siintävä muutto! Varasimme uuden asunnon alkuvuodesta 2019 valmistuvasta kerrostalosta (kyllä, takaisin kerroksiin!), joten ehkäpä senkin vuoksi sisustuskärpänen nykyisen asunnon osalta on ollut hieman kadoksissa. Nyt suunnitellaan kovaa vauhtia uutta!

Vieläkö siellä on joku?


RELATED POST

  1. Tiina

    14 August

    Täällä ollaan! Kiva kuulla kuulumisia. Hetkinen… tuleeko teidän talo sitten myyntiin jossain vaiheessa? 😛

    • Kaisa

      17 August

      Hienoa! Ja kyllä vain, juuri parasta myyntiaikaa tässä pähkäillään. 🙂

  2. heiskav

    14 August

    Kiva kuulla susta! Täällä ollaan edelleen. 🙂
    Ihania ompeluksia ja kauniita kuvia. Mukavaa, jos jatkat kirjoittamista.

    • Kaisa

      17 August

      Kiva kuulla, että olet! 🙂 Kovasti olisi tarkoitus nyt hieman aktivoitua!

  3. Täällä yhä! Tää on tää blogaaminen vähän tämmöstä elämän mukana elävää, ja se on mun mielestä täysin ok 🙂 Kiva kuulla kuulumisia 🙂

    • Kaisa

      17 August

      No mutta ihanaa! 🙂 Joo kyllä se näissä vuosissa saa vähä elääkki! Samaa mieltä!

  4. Anni

    14 August

    Täälläkin on yksi 🙂 Kiva kuulla kuulumisia ja mukava katsella jälleen kauniita kuvia !

    • Kaisa

      17 August

      Jee, ihanaa! 🙂 En olekaan yksin! 😀

  5. Lyde

    14 August

    Kiva kuulla teistä! Ja onnea tulevaan uuteen kotiin 🙂

    • Kaisa

      17 August

      Kiitokset! Vähän on vielä odottelua. 😀

  6. Marita

    16 August

    Täällä ollaan 🙂 Mukava nähdä miten pienet ovat kasvaneet <3 Yllätyin kyllä muuttouutisista. Saako udella, miksi takaisin kerrostaloon?

    • Kaisa

      17 August

      Kiva kuulla! Ja kyllä vaan, isoja lyytejä jo molemmat, pienempikin. Tuli vaan aivan hirveä ikävä Helsinkiin, keskelle kaupungin sykettä. Lähelle palveluita ja lyhyitä välimatkoja kävellen/pyöräillen/julkisilla. Harrastusmahdollisuuksia, ravintoloita, Volttia, lumityöttömyyttä, eläväisiä puistoja, käväisyjä tapahtumissa ja kahviloissa. Tässä muutamia – monia syitä siis taustalla, mutta location, location, location. 🙂

  7. Johanna

    17 August

    Täällä ollaan, kiva lukea taas blogiasi ! Me asutaan Järvenpäässä (nyt pari vuotta) ja mulla on kans koko ajan ikävä Helsinkiin juurikin samoista syistä (ei niinkään arkena kun käy päivittäin töissä siellä, mutta nyt äitiyslomalla erityisesti), mutta ei meidän varoilla saa perheasuntoa hyvältä sijainnilta sieltä. Ja en tiedä mitä tehtäis ilman lähes naapurissa asuvien isovanhempien apua. Saako kysyä miltä paikkakunnalta teidän talo on tulossa myyntiin?

    • Kaisa

      18 August

      Naapurissa asuvat isovanhemmat on kyllä <3. Meillä on apu Oulussa saakka, joten sillä ei sinänsä ole meille vaikutusta. Kummit sen sijaan ovat jatkossa sitten huomattavasti helpompien yhteyksien päässä. Nyt asutaan Vantaalla, reilu 20 km Helsingin keskustasta.

Your email address will not be published. Required fields are marked *