Sain viimein jotakin rotia yli vuoden roihalana toimineeseen terassinpuolikkaaseen. Järjestely sai alkusysäyksen Puu-Vallilan pihakirppikseltä, josta ostin vanhan vaaleansinisen puusohvan. Oli vaan niin kätevä kapistus tuohon – söpö kuin mikä ja istuinosat toimivat samalla säilytyslokeroina, joihin olen piilottanut muutamat klapit ja puutarhahansikkaat. Erillistä puuvajaa tontille ei mitenkään mahdu, joten nuiden pötköjen kanssa on aina oma säätämisensä.

Kuulin ystävältäni, että meidän piha näyttää joissakin kuvissa suurelta. Tämä harha johtunee siitä, että taustalla näkyy myös naapurin nurmikkoa – kuten näissäkin kuvissa. Tontilla oli aikaisemmin yksi vanha puutalo, joka on purettu ja maapala on sen jälkeen lohkotto kolmeen. Meillä on puutarhuroitavana tästä pieni kulmapala, joka on kuitenkin juuri sopivan kokoinen lääni tämmöiselle aloittelevalle viherihmiselle. Istutimme tontin yhdelle reunalle viime kesänä valkoisen syreeniaidan, josta saamme toivon mukaan hieman lisäsuojaa tuleville kesille.

Kynttilänjalka ja rottinkinen kukka-amppelinroikutin (vai mikä tuon nimi on?) löytyivät eileiseltä kirppiskierrokselta Porvoosta. Kirpparit ovat siellä aika sekaisia, mutta niistä saattaa tehdä hyviä löytöjä. Meidän reitti kulki seuraavasti: 1) Itälähetys ry 2) Pro-Uusiokeskus ry 3) Kevätkirppis 4) Porvoon löytöpiste ja 5) Samaria-Shop. Kaikki nämä sijaitsevat ihan lähekkäin, joten kierros oli nopeasti käyty.

Iittalan Kastehelmi-kipon ja Arabian Piilopaikka-mukin sain lahjaksi Vihreän Talon juhlissa.

//

I finally organized this part of our terracce as it was some sort of storage for over a year. The old light blue sofa is a flea market find as well as the small candle holder and that nostalgic flower basket.

19 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *