Kuvassa meidän viimeaikaista patjatonta olohuonetunnelmaa. Tapahtui vuorokautta aiemmin: piirrustusinspiraatio, tussisetti, töhertämistä sohvalla… värinvaihto, musta tussi epähuomiossa kankun alle, sisältö sohvatyynyyn. Yksi taivaanrannantöhertäjä ei taas miettinyt mahdollisia seuraamuksia nenänpäätään pidemmälle.

Vähän tuota patjan tahraa suurempi läiskä oli ilmestynyt vitivalkoiseen kankaaseen, jota lähdin hullua vauhtia kiikuttamaan hanan alle. Halusin tietenkin tahran irti tuoreeltaan. Tiesittekö, että mustassa on aika paljon pinkkiä? Tai tummaa violettia, joka värjää levitessään koko kankaan vaaleanpunaiseksi?

En piirtänyt mitään järkevää, kunhan sotkin menemään ja mietin takaraivossani ideoita ystävänpäiväkortteihin. Koko episodin jälkeen omat tuherrukset tuntuivat kohtuullisen ironisilta.

Koko roska pesukoneeseen, Vanishia joukkoon ja toiveet korkealle. Vedin 60 asteen täysohjelman jälkeen litimärän päällisen pesukoneen rummusta ja pääsin onneksi huokaisemaan helpotuksesta. Sohvapussi roikkuu nyt oven karmilla kuivamassa ja kangas näyttää kokolailla valkoiselta. Farssista muistuttaa enää pienen pieni haaleanvaaleanpunainen läntti, jonka peitän helposti jollakin kivalla torkkupeitolla. Päällisestä lähti puhtaaksi samassa yhteydessä koko puolen vuoden tahrakirjo.

Muistan kun sohva tuli meille ja jopa hieman säikähdin sen hohtavan valkoista pintaa. Jaksoin varjella sitä ehkä viikon, minkä jälkeen alkoi normaali rötväys. Kahvit kaatui, ketsuppinen makarooni livahti lautaselta, kissa raapaisi muutaman narunpätkän rempalleen. Ei se haittaa. Nyt on paljon rennompaa. Sohvassa uskaltaa elää ja pesukone on keksitty.

39 kommenttia

  • Elämistä vartenhan nää on! Tosin pystyn kyllä samaistumaan täysin sun paniikkiin kun huomasit tussin soffassa… Meillä asia on ratkaistu helposti, molemmat soffat on tumman ruskeita. Koirakin kun on taloudessa (+ nelikesäinen ja me aikuisapinat) niin eihän siitä valkoisella soffalla pitkälle pötkittäis…
    Kaikesta huolimatta, ystävänpäiväkorttiesi tekstisuunnitelmat näyttävät hyviltä 🙂

    • Koiran kanssa olis kyllä ihan mahdoton valinta. Tassumiehen kanssa vaalea väri itseasiassa toimii aika hyvinkin, koska karvaa irtoaa sen verran paljon. Kiitos! Vaikka en kyllä itse inspiroitunut nuista vielä tarpeeksi. Täytyy sotata lisää _pöydän_ ääressä.

  • Sepä se, että elää täytyy ilman strssiä ja kun on pestävä päällinen ei hätää, mutta tussi on takuulla aika inhottava putsattava ja kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, ettei ole helppo poistettava, eikä aina lähde ihan kokonaan…

    • Tussi oli joo vähän kinkkinen. Kankaan säikeet oikeen imaisee värin itseensä. Loppujen lopuksi selvittiin yllättävänkin pienellä muistolla. 🙂

  • Voi ei. Voin kuvitella, että viuhahtelit vähintäänkin samaa vauhtia kuin minä, kun huomasin, että keittiön alakaapit on tussattu mustalla yltäpäältä 🙂
    Voin vain kuvitella minkä näköinen valkoinen kangassohva olisi meillä. Koska valkoisesta en voinut tinkiä, otin nahkasohvan. Onhan se tunnultaan kylmempi, mutta taikasienellä sen saa hetkessä hohtamaan.

    Ihanaa, että sait tahran pois!

    • Jahas, siellä on ollu pienet artistit vauhdissa. 😀 Eikä se muuten ainakaan näytä kylmältä teillä. Oli kyllä helpotus, pienen haalean läiskän kestän ihan hyvin.

  • Moikka,
    Ottaa varmasti päähän — meillä toi on vaan jokapäivästä..ja en luovu valkoisista sohvista!!;))
    Ostin kaupasta sitä ”luota pinkkiin” olevaa ainetta, joka on valmiina suihkepullossa. OMG – miten monesti se on ollut loistava ensiapu. Sitten vaikeampiin tepsii vanha kunnon klorit. Mutta kannattaa valkoisen sohvan omistajana pitää jemmassa tuota pinkkiä suihkepulloa. Ostin myös sellaisen puhdistusaineen sohvakaupasta, mutta ei ollut läheskään niin hyvä kuin pinkki.
    Ihania juttuaja olet taas piirrustanut!!
    Terkkuja, Kati

    • 😀 Pesin tämän juurikin tuolla luota pinkkiin -pulverilla. Laitetaampa suihkekin ostoslistalle, kiitos vinkistä! En nimittäin myöskään ole luopumassa valkoisesta sohvasta, en millään. 😀

  • Jotenkin niin tuttua—

    Meillä on sulhon kanssa kaatunut vuoron perään (ONNEKSI-NIIN SÄÄSTYY TURHALTA SYYTTELYLTÄ) niin puna kun valkoviinilasit ja joskus jopa ruokalautanen lipsahti 😀

    Väriltään soffamme ei ole ihan vitivalkoinen, mutta sen verran arkaväri, että kaikki sotut kyllä erottuu… ” Vain elämää ei sen enempää” 😉

    • Vain elämää, ei sen enempää, on kaikki tää.. duida daida duu.. Tuo vuorottelutaktiikka on kätevä! Meillä kyllä kans onneksi molemmat possuttelee.

  • Eikää, multa ois voinu itku päästä! ;D Hyvä, että lähti pesussa!

    Meillä on luonnonvalkoinen sohva, jossa ei ole istuinosassa irroitettavaa päällistä. A BIG mistake (ainakin lapseperheessä). Siinä on ollu maidot ja jogurtit ja ties mitkä niin, että pari tyynyä on nyt tummempia. Olen yrittänyt pestä hellävaraisesti ja lopulta höyrypesurilla. Ei auta. :/

    • Hei Sonja!
      Oletko kokeillu painehuuhtelukonetta? Olemme kertaalleen vuokranneet sellaisen viikonlopuksi ja se on kuin unelma. Viikonlopun aikana puhdistimme koneella 2*80cm patjaa, 1*120 patjan, näiden petarit, 1*karvamaton, auton irrotetavat takapenkit ja sohvan. Tämän lisäksi ehdimme lainata konetta vielä ystävällemme, joka puhdisti koneella ainakin sohvansa (valkoinen).
      Ilmiö oli suoraan luokkaa ”Tieto lisää tuskaa”, kun näimme sen mustan veden, mikä irtosi patjoistamme. Todellinen taikuus kuitenkin tapahtui sohvan kanssa. Tummanharmaata sohvaa vuoden päivät koristaneet koiran menkkaveret tekivät katoamistempun. Sama oli käynyt ystävämme valkoiselle sohvalle jota myöskin koristivat koiran ja 2 narttukissan aikaansaannokset. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!
      Painehuuhtelukonetta vuokraa Espoossa Pieni puhdistuspuoti. (http://www.pienipuhdistuspuoti.fi/vuokrauspalvelu/tekstiilien-pesu.php)

    • Oh no Sonja! Ihan nihkeä sohva teillä. Päälliset on kyllä _ihan_ pakko pyöräyttää koneessa aina tasaisin väliajoin. Jospa tuosta Nuokun vinkistä ois apuja?

  • Jatkossa suosittlen tahranpoistoainetta nimeltä Tabort. Ensin suoraan tahralle, antaa vaikuttaa pari minuuttia ja sitten pesukoneeseen. Kaikki lähtee tällä.

  • Pistimme ennen joulua uuden sohvan tilaukseen ja haaveissa oli uusi, erilainen, ilman divaania ja vaalea. No uusi on uusi, erilainen, ilman divaania ja musta. Musta! Olimme liian nynnyjä ostaaksemme vaaleaa sohvaa, mutta toisaalta… Ihastuimme tulevan sohvan kankaaseen niin täysin, että se oli vain saatava.
    Sohvan pitäisi tulla kuun loppuun mennessä ja olen kauhusta jäykkänä. En ole omistanut koskaan mitään niin arvokasta. Liekkö edes uskallan istua jatkossa sohvalla saati sitten katsoa siihen päinkään kun kädessäni lepää se punaviinilasi.

    • MUSTA!! 8// No ei vaan, se on varmasti komia. 🙂 Joo mietin muuten ihan samaa tämän kanssa – voin kertoa, kestää ehkä viikon. Sitte oot ensin ihan paineessa, kun siihen tulee tahroja (eiku niin teille tulee se musta, ei siinä ees näy mikään) ja hetken päästä unohat koko asian ja pärssäät sen esimerkiksi tähän postauksen tyyliin.

  • Laiton pinkiksi pesukoneessa värjäytyneen (miehet!) vitivalkoisen torkkupeiton likoamaan valkaisevan pesuaineen ja veden seokseen (esim. domestos) ja siitä tuli jälleen taas valkoinen:)

    Haaveilen myös valkoisesta sohvasta, meillä kaksi koiraa ja 1-v tyttö…

    • Aijai, kahden koiran ja pikkumuksun kanssa voi olla hieman turhan haasteellinen ratkaisu. Tai siis onkin, ellei ne koirat ole jotain ulkoilua vieroksuvia pikkutyyppejä. 🙂 Ja onneksi sait peittosi ennalleen.

  • Voi ei mikä tussikatastrofi! Voin hyvin kuvitella itseni sinun tilallesi tähän tapahtumaketjuun, saatan olla välillä vähän Hulda Huoleton toimissani ja innostun asioista välillä vähän liikaa ja en jaksa välttämättä suorittaa kaikkia (tarpeellisia) alkuvalmisteluja… 😉

    Meilläkin on valkoinen sohva, mutta nahkainen. Tosin totesin, että se on hyvin helppo saada tummilla farkuilla ihan kaameaksi. Huolellisten pesu ja suojaustoimenpiteiden jälkeen päätiin asettaa istuintyynyjen päälle pari harmaata vilttiä. Nyt säästyy mielenterveys, kun ei tarvitse kytätä ettei kukaan istu tummilla farkuilla sohvalla. 😀 Itseasiassa sohvassa on nyt niin paljon parempi löhöilläkin kuin paljaalla nahalla ja viltit tekivät sohvasta vähän persoonallisemman, lisäksi viltit nyt on superiisi pestä koneessa. Eli hyvä pahassa. 😀

    • Juuri noin! Ymmärrät mua täysin! :DD Meilläkin on vilttisuojus ollut sohvassa melkein alusta saakka ja on ollu kätevä. 🙂 Sen takia en ole tuosta vaaleanpunaisesta läikästäkään niin rikki.

  • Huh mikä episodi! Olen muutes todennut, että vanish on joskus liiankin tehokasta 😉 Laitoin valkoisen hupparin likoon vanishiin, hupparissa oli punaiset taskun sisäkankaat ja lopputulos oli, läikikäs vaaleanpunainen huppari. Plääh!

  • Valkoiset sohvat on kyllä todella herkkiä likaantumaan, mutta ovat kuitenkin NIIN IHANIA! Itselläni on tällä hetkellä beige sohva ja unelmoin valkoisesta.
    Itselläni on käytössä ns. ihmesieni, jolla on monet likatahrat saatu siivottua. Toki sekään ei ihan kaikkeen pure, mutta monet kuulakärkikynän jäljet ym. muut on saatu puhtaaksi.

  • Meilläkin luotetaan pinkkiin, eikä suotta! Onneksi sait sohvan riittävän puhtaaksi – tyyny tai torkkupeitto hämää varmasti loput. 🙂

    Tosi kiva blogi sinulla, kauniita kuvia – tulen uudelleenkin!

  • Mä olen haaveillut harmasta päällisestä valkoiseen sohvaan, ei tarvitsisi olla tuon lapsenkaan kanssa niin varovainen sen suhteen.. Ja voisi vaihdella fiiliksen mukaan väriä 🙂 Hei, mulla on sulle tunnustus mun blogissa, kiitos inspiroivasta blogista!

    • Mekin ollaan ajateltu, että hommataan tähän jossakin vaiheessa talviversio. Voisi olla kivaa vaihtelua, vaikka ainakaan vielä en ole valmis edes harkitsemaan… 🙂 Kiitos tunnustuksesta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *