SYDÄN SYRJÄLLÄÄN


Pieni potilaamme sai meidän perheen pasmat viime viikolla täysin sekaisin. Omituisesti käyttäytynyt kaveri kiidätettiin viikko sitten pieneläinklinikalle ja siellä todettiin mandariinin kokoinen täysi rakko, joka olisi voinut olla kohtalokas ilman akuuttia apua. Viheliäät virtsakivet. Täytynyt olla todella tuskainen olo jo pidempään. Ihan näin urhea ei Tassun tarvisi olla. Näkyviä oireita tuli vasta maanantaina myöhään illalla.    

En olisi millään hennonnut jättää täysin tiedostamattomassa tilassa olevaa kaveria yksin klinikalle, mutta töihin oli mentävä ja pienen saatava kunnolla nestetytystä. Järki hoi, elä jätä. Tassulla oli kaikki hyvin, paremmin kuin muutamaan päivään. Mutta silti. Kriisi.

Kaahasin töiden jälkeen hakemaan karvaisen perheenjäsenemme takaisin kotiin. Klinikalla oli vastassa tokkurainen sideharsotyyppi, jota olisi pupillien ja yleisen habituksen perusteella voinut äkkiseltään luulla narkomaaniksi. Voi sitä kiehnäämisen ja puskemisen määrää kotona. Läppärin kansikin piti käydä työntämässä otsalohkolla kumoon. “Kiitos mamma. Helpotti”.

Valitettavasti helpotusta ei jatkunut pitkään. Tassu vietti perjantai-illan Viikin pieneläinpäivystyksessä ja kotiutui yöllä entistä kovempien droppien kera. Toinen katetrointi viikon sisään. Aijai, pelkkä ajatuskin sattuu. Nyt ei auta kuin toivoa, että suunta muuttuu parempaan. Vesikuppeja on ripoteltu pitkin asuntoa ja vanha menu on vaihtunut uuteen Urinary-ruokavalioon.

Kuinka huolissaan sitä voikaan olla pienen ystävän sairastuessa? Avuton reppana, joka ei osaa sanoa, kun sattuu.


  1. Esmeralda

    18 September

    Voi, pientä!! Pikaista paranemista pienelle! Toivottavasti pian helpottaa.

    • Kaisa

      18 September

      <3 Kiitos, välitän rapsutuksina toivotukset perille. Onneksi ruoka maistuu jo vanhaan malliin.

  2. Mervi

    18 September

    Oijoi, pikaista paranemista Tassumiehelle! Huoli on valtava, kun perheenjäsen sairastaa. Tsemppiä!

    • Kaisa

      18 September

      Eläin on jotenkin niin reppana, että sydän pakahtuu. En edes halua ajatella, miltä tuntuu, kun oma lapsi sairastaa. :/

  3. Aniliini

    18 September

    Voi ei! Minäkin toivon oikein pikaista paranemista pehmoiselle! Ja tsemppiä myös kisun emännälle!

    • Kaisa

      18 September

      Emäntä taitaa tarvita vähintään yhtä paljon tsemppiä… Tassu on ollut oikein hyvässä hoidossa ja eikä hengenvaaraa ole, jos vain reagoi oireisiin tarpeeksi joutuin.

  4. K

    18 September

    Parane pian kisu pien!

    • Kaisa

      18 September

      <3 Sitä toivotaan täälläkin.

  5. Riikka

    18 September

    Voi ei, toivottavasti saatte sen kuntoon. aikoinaan mun kissalla todettiin aivokasvain ja tiedän surun ja pelon määrän jos siitä ei selviäkään…onneks eläinlääkärit on nykyään todella taitavia ja ruoatkin kehittyneitä, et luulis hyvin vähitellen kunnon nousevan! “mukavia” laskuja vaan tulee eläinlääkärikäynneiltä, mut mitäpä ei sitä perheenjäsenen eteen ei tekisi <3 voimia!

    • Kaisa

      18 September

      Hui kamala, selvisikö teidän kissa kasvaimesta? Mua pelotti jo rauhoittaminenkin, kun kaveri näytti ihan kuolleelta. Ei pitäis mua päästää ollenkaan näkemään toimenpiteitä. Pari todella “mukavaa” laskua on tosiaan lähtenyt lääkärikäynneiltä mukaan, ei näköjään lähdetykkään Thaimaahan talvilomalle… Mutta jokaisen shillingin kyllä olen valmis sijoittamaan tuon pallonaaman parempaan vointiin. Kiitos. <3

  6. -I-

    18 September

    Voi pientä murusta, pikaista paranemista Tassumiehelle ja voimille kaikille! Lemmikin sairastelu on niin kauheaa, he kun eivät pysty kertomaan, mihin sattuu 🙁

    • Kaisa

      18 September

      Niimpä. Pitää aika pitkälle vaiston varassa edetä ja koittaa huomata pieniä omituisuuksia.

  7. Heidi Bon Bon

    18 September

    Voi pikkuista!
    Meillä on vanhemman koiran kanssa useaan otteeseen käyty eläinlääkärissä vatsan takia. Kerran oltiin tiputuksessa, kun nesteet ei pysyneet sisällä. Nyt ruokavalio on vihdoin saatu kunnolla kuntoon ja pariin vuoteen ei olla jouduttu siellä vierailemaan. Toivottavasti ette tekään!

    • Kaisa

      18 September

      Hyvä, että löysitte viimein toimivan reseptin. Toivon myös, että saadaan tuolla uudella pöperöllä homma toimimaan. Ruokavalio tuntuu olevan ihan yllättävän isossa roolissa eläinten terveydessä. Ennenkin oltiin jo tarkkoja ruuan laadusta, mutta nyt sitten päädyttiin kokonaan virtsatievaivaisille suunniteltuun erikoisruokaan. On onneksi toistaiseksi maistunut nämä uudet Urinaryt.

  8. Kammari

    18 September

    Voi kauhistus…täällä heti kauhiat sympatiat lähti sinnepäin sun päivitystä lukiessa…meillä nimittäin kaksin kappalein noita kissamiehiä ja ovat kyllä “uber-rakkaita” perheenjäseniä…niitä lapsen korvikkeita parhaasta päästä, kun muita vauvoja ei ole vielä siunaantunut 🙂

    Toivottavasti teidän potilas paranee pikaisesti ja saattee kurjan vaivan selätettyä- nykyään onneksi nuo ruokavaliot jeesaa melkein mihin tahansa ja kantsii pitää mielessä myös kaikki muutkin yrtit&rohdot!!! Paljon jaxuja sinne ja rapsutuksia teidän tassuherralle 🙂

    • Kaisa

      18 September

      Tämäkin ukkeli mamman ja papan ainoa silmäterä. 🙂 Aivan yber-super-hyper-rakas tyyppi. Välitän rapsutukset toipilaalle. Rapsutuksia teidänkin kolleille.

  9. Anonymous

    18 September

    Voi itku 🙁 Toivottavsti pienelläjo vointi parempi. Ja toivottavasti mamin huoli on suurempi kuin kisun kipu. Voimia sinne! Täällä märistään jo pelkästä rokotuksen antamisesta!

    /T

    • Kaisa

      18 September

      Uskoakseni vointi on mennyt nyt vähän parempaan. Verijäljet loppuivat viimein ja tänään on vedetty päikkäreitä jo tutussa ja turvallisessa sohvanmutkassa kuninkaallisesti koristetyynyn päällä köllötellen. Viimeisestä vessareissusta on taas vaan kulunut ihan turkasen kauan… Mammahan on ihan ressihermo – luultavasti katti jakselee jo ihan hyvin. <3

  10. NAKU

    18 September

    Voi, minä muistan liiankin hyvin, miltä tuo huoli tuntuu. Aikoinaan pieni karvakuononi sairastui vakavasti joulureissumme viimeisenä päivänä. Töiden oli tarkoitus alkaa monen sadan kilometrin päässä seuraavana aamuna. Pikkuinen oli tiputuksessa, eikä lääkäri antanut lupaa automatkaan kotia kohti. Akuutiksi vaiheeksi (ja tiputuksen kestoksi) arvioitiin viikkoa. Ymmärtäväinen pomoni käski laittaa asiat tärkeysjärjestykseen eli hoitaa perheenjäsen kuntoon, ja miettiä vasta sitten töihin tuloa. Et usko, kuinka kiitollinen olin. Kaveri saatiin kuntoon ja hän eli pitkän ja onnellisen elämän.
    Pikaista paranemista, paljon haleja ja rakkautta pikkuiselle!

    • Kaisa

      18 September

      Mikä mahtava työnantaja! Iso arvostus… Voin vain kuvitella helpotusta, kun sait jäädä rapsuttelemaan kaverin niskavilloja vierelle. Sain itse kaikeksi onneksi järjesteltyä asiat niin, että kerkesin tuona tiistaina tärkeään palaveriin Tassumiehen nukutuksen aikana ja vältyin ristiriitaiselta kissan sairaslomailmoitukselta. Koskaan ei voi olla varma, miten eläimen sairastumiseen kukin suhtautuu. Onneksi en odottanut iltaan tai edes iltapäivään, sillä jokainen tunti olisi voinut muuttaa tilannetta todella paljon kriittisempään suuntaan.

  11. Pöppis

    18 September

    Voi ei, kovasti voimia sinne pikkuiselle potilaalle ja huoltojoukoille! Toivottavasti nyt olo paranee. Täällä tuli melkein tippa silmään, meidän perheessä lähes sama koettiin toissakesänä. Kolmihenkisen perheemme silmäterä, rakas kissaherramme ei sietänyt meidän poissaoloa lomareissumme aikana, vaikka hänellä oli hyvä hoitaja. Reissusta paluun jälkeen ihmettelimme kissan hidasta kävelyä ja muutenkin outoa käytöstä. Sitten pikkuisen tila huononi vain lisää ja soitimme helsinkiläiselle kissaklinikalle; pyysivät tulemaan pikaisesti ja paikan päällä lääkäri totesi, että tilanne on kriittinen. Kisu tippaan ja kipulääkettä, sen jälkeen katetroinnin tuloksena lähes 3dl pissaa. Kiviä tai tulehdusta ei ollut, ainoa diagnoosi oli eroahdistus. Katetrointi jouduttiin meilläkin uusimaan, särkylääkettä kun hän ei kotona suostunut ottamaan ja pissajumi jatkui uudestaan. Sitten tosiaan tuo toinen katetrointi ja kipulaastari auttoivat asiaa. Nyt on menty siis useampi kuukausi (koputttaa puuta) ilman ongelmia. Uskaltauduimme kesällä myös viikon reissulle, kun löysimme kissaherralle aivan mahtavan maatilalla olevan kissahoitolan. Kaikki meni hyvin ja herra kotiutui entistä rohkeampana maaseutureissun jälkeen. 🙂 Nyt tuli hurjan pitkä kommentti, mutta halusin lähettää sinulle “vertaistukea”, rakkaan kissaystävän sairastelu on vain niin kova kokemus. Haleja! <3

    • Kaisa

      18 September

      Voi teidän ahdistelijaa… Ei edes kiven hitua ja tuommoiset estot napsahtaneet päälle. :/ Meidän potilaalla oli runsaasti virtsakiviä, katetri ei ollut mennyt kummallakaan kerralla kovin nätisti paikoilleen… Tästä johtuen saimme pienen opiaattinaaman takaisin klinikalta. Ihana kuulla, että toisen kerran jälkeen teillä on lähtenyt hommat rullaamaan. Täällä tuuletetaan tällä hetkellä jokaisen veden lipomisen ja heikkalaatikkokäynnin jälkeen ja käydään vielä pöyhimässä tuotokset, jotta voidaan varmistua suorituksen tasosta. Kaikenlaista iltapuuhaa. Nyt katti torkkuu sohvalla ja tuo tavallinen unituhina kuulostaa niin ihanalta. Ruoka maistuu ja kököttämisen sijaan silmäluomet painuvat raskaana kiinni. Helpottaa. Kiitos tuesta ja tarinasta. <3

  12. MS Ordinary

    18 September

    Voi ei, pieni kissiparka <3 Meidän russelit haluaa toivottaa pikaista paranemista!

    • Kaisa

      18 September

      Ihan reppana pienokainen, mutta onneksi jo tokenemaan päin. <3 Rutistukset russeleille!

  13. Anonymous

    18 September

    Hei Kaisa ja Tassu,

    Meillä myös vähän samanlainen tilanne ja haluisin antaa muutaman täällä hyvin toimineen vinkin. Tosin meidän tilanne ei ole koskaan päässyt ihan noin pahaksi, joten en tietenkään voi/osaa luvata, että nämä varmasti toimisivat, mutta jos edes jotain apua olisi teillekin, toivottavasti!

    Meidän tilanne oli oikeastaan sellainen, että muutama vuosi taaksepäin ihmeteltiin miehen kanssa, kun nuorempi kissaherra kävi laatikolla tiheään ja silti pissaa tuli todella vähän tai ei ollenkaan. Tämän jälkeen ymmärrettiin seurata vesikipolla käyntiä ja tosiaan vanhempi kissaherrahan sitä kulutti paljon enemmän! Alettiin epäilemään virtsakiviä ja saatiinkiin juuri tuota urinarya eläinlääkäristä ennaltaehkäisemään ja korjaamaan tilannetta. Lisäksi…

    -aloin sekoittamaan hitusen aina vettä kostean ruuan joukkoon. Näin vettä saa helposti “tuputettua” kissalle, joka ei itse ymmärrä juoda riittävästi. (Meillä kosteat ruuat voitti kuivamurkinan 100-0, joten täysin tuolle urinarylle ei pystytty koskaan siirtymään.)

    -vaihdoin kostean ruuan “MJAU” -merkkiseen ruokaan. Tätä saa melkein mistä tahansa kaupasta, ruoka on pahvipurkissa. Tykkään itse käyttää pateeta, koska tähän on mielestäni helpompi lisätä vettä ilman, että ruuasta tulee liian löysää. MJAU -merkkiin päädyttiin pitkän nettiselvittelyn jälkeen: tässä merkissä oli sopivimmat ravintoarvot virtsakivistä kärsivälle kissalle. (Jälkeenpäin en ole seurannut ravintosisällön mahdollista muuttumista, mutta siihen ei ole ollut tarvettakaan, tämä kombo toimii yhä.)

    -Urinaryn otin ruokavalioon mukaan “kausiluontoisesti” eli kun pissaaminen normalisoitui niin sen jälkeen olen sekoitellut sitä välillä kaupan kuivaruokiin ja välillä annan taas pelkiltään tehostaen ja varmistelen sillä, ettei tilanne uusiutuisi. Laadukas ruoka on eläinlääkärikuluihin verrattuna edullista!

    Rapsutuksia ja pikaista paranemista Tassulle!

    • Kaisa

      18 September

      Kiitos vinkeistä! Oireet kuulostavat kovin tutuilta.. Kaikki mahdollinen tieto ja kokemukset otetaan avosylin vastaan. Olen myös yrittänyt lorottaa märkäruuan joukkoon hieman ekstravettä – menekki on ollut kovin vaihtelevaa. Välillä Tassumies lipoo kastikkeet parempiin suihin ja toisinaan hädin tuskin nuuhkaisee kuppia.

      Meillä Akilleen kantapää lienee siinä, että Tassu rakastaa nappuloita ja voisi elää pelkästään niillä. Yritämme kovasti tarjoilla herralle märkäruokaa, mutta hiljaisena mielenosoituksena tyyppi käy potkaisemassa mamman maatuskat ruokapöydältä yksitelleen alas, minkä jälkeen alkaa allekirjoittaneen ranteiden jyrsiminen. “Ekkö nää tajua? Laita nappuloita.”

      Tuota Urinarya sai lekurista myös märkäpusseina, joten otin koko setin samaa merkkiä. Hyvä tietää tuo MJAU! Tassu kyllästyy kuitenkin jossakin vaiheessa tähän nykyiseen, niin on hyvä olla takataskussa toinen vaihtoehto. Urinaryn kuivanapit kaveri hotkaisee kuin tuplajuuston kankkusessa. Onneksi. Ajateltiin jatkaa sillä ihan pysyväisesti, kun tuntuu olevan kovin mieluista.

      Välitän rapsutukset. <3

  14. Valpuri

    18 September

    Voih :< Toivottavasti omalle kisulle ei virtsakiviä tulisi. Pikaista paranemista sinne kuitenkin 🙂

    • Kaisa

      18 September

      Kiitos! Me ainakin annettiin Tassumiehen nirsoilla liian pitkään märkäruuan suhteen. Olisi pitänyt sinnikkäästi tarjoilla märkäruokaa ja jättää välillä nappulat kokonaan pois. Vesikippojakin on syytä olla enemmän kuin yksi. Kisut kuulema tykkäävät juoda ohimennen sieltä täältä. 🙂 Jos voisin, kiinnittäisin Tassun nesteen saantiin paljon aikaisempaa enemmän huomiota.

  15. Ginger

    18 September

    Voi pientä, voin vain kuvitella kuinka suuri huoli teillä rakkaan kissaystävän puolesta onkaan. 🙁 Pikaista paranemista ja rutkasti rapsutuksia Tassulle ja voimia emännälle! <3

    • Kaisa

      18 September

      On kyllä ollut iso huoli, tuosta otuksesta on nimittäin tullut meidän rakkauspuuskien päivittäinen vakiokohde. Kiitos tsempistä, emäntä koittaa jaksaa –> kissalla näyttää pyyhkivän jo kohtuullisen kivasti. 🙂

  16. Maisie

    18 September

    Voi suloista Tassumiestä! Kylläpä nyt riepotellaan kissukkaa ja omistajia.
    Uskon että huoli on suuri! Omien karvatassujen ikääntyessä kaikki poikkeava saa tämän mamman hyppimään seinille-

    • Kaisa

      19 September

      Aamulla piti taas miettiä, kumpi jää “sairastamaan”, jos katti pitää napata kainaloon ja suunnata lekuriin. Ei ollut tapahtunut hiekkalaatikkorintamalla taas mitään pitkään aikaan. Kunnes ykskaks, tyyppi kävi normaaliin tapaan vessassa. En tiennytkään, että kissan pissasta voi tulla näin onnelliseksi. :,D Ei tarvinnut hypätä tällä kertaa seinään.

    • Maisie

      20 September

      Onneksi kaikki on jo kunnossa!!
      Rapsuja karvaiselle heppuselle.’

  17. Milma

    19 September

    Voi raukkaa 🙁 Noi virtsakivet ja muut ongelmat on niin harmillisen yleisiä ja kissalle niin kivuliaita.

    Toivotaan että reppana saa nyt elellä tulevaisuudessa ilman niitä, varmaan joku tähän tarkoitettu ruokavalio olis hyvä. Mun siskon kahdella kissalla on ollut noita ja kumpikin on joutunut kokemaan saman kun Tassumies. Nyt ne syö onnellisesti Urinaryuokaa ja ainakin toistaiseksi vaivat on pysyneet pois.

    • Kaisa

      19 September

      Saa kyllä olla tarkkana tuon nesteensaannin kanssa.. harmi, kun ei osannut aikaisemmin kiinnittää asiaan tarpeeksi huomiota. Aloitettiin myös tuo Urinary, sekä märkänä että kuivana. Toivotaan tosiaan, että helpottaa. Kiva kuulla, että siellä kivet ovat pysyneet loitolla! 🙂

  18. Rimma

    19 September

    Tsemppiä hirmuisesti pienelle karvakerälle. Me oltiin Viikissä to-pe välinen yö, kun yksi pienistä hirviöistäni oli onnistunut jollain ihmeen kaupalla saada tassuihinsa suklaata. No hengenvaarallinen suklaamyrkytyshän siitä seurasi, eikä ennuste ollut kovin hyvä nuin pienelle koiralle.. Mutta nyt on kaikki hyvin. Joten voin yrittää kuvitella millaisia fiiliksiä siellä koetaan..

    • Kaisa

      19 September

      Onneksi eläinlääkärien ammattitaito on Suomessa todella korkealla tasolla. Vai oli teillä popsittu suklaat parempiin suihin.. :/ Voi riiviötä, ei tiennyt mihin soppaan itsensä sotki pienen herkuttelun seurauksena. Hyvä, että kaikki kääntyi hyvin päin. Uskoakseni myös täällä ollaan nyt otettu askel parempaan suuntaan.

  19. Meän Satu

    19 September

    Voi pientä potilasta <3 Lemmikin sairastelu on ihan kamalaa, onneksi pääsitte heti klinikalle ja saatta avun nopiaa <3 Toivotaan että pikkunen toipuu <3 ja voimia teillekki, henkilökunnalle 🙂

    • Kaisa

      20 September

      Kiitos, henkilöstön jaksaminen on parantunut radikaalisti kuninkaan piristyttyä. 🙂

  20. IMAGE

    19 September

    Herttinen sentään, että säikähdin. 🙁 Voi pientä karvakamua. Hän on kyllä liian urhea ukkeli, olisi nyt himputti jotenkin kertonut…

    Isoja silityksiä Tassulle ja sulle super iso hali. <3

    • Kaisa

      20 September

      Silitykset menivät perille, kaveri kehrää jo tuttuun malliin. <3 Jäljellä on enää aivastusten täyteinen syysflunssa. :S

  21. S

    20 September

    voi ihana Tassumies, säikähdin niin kovin! <3
    miten hän voi nyt? halauksia!

    • Kaisa

      22 September

      <3 Voi nyt jo hyvin. Tyytyväisen oloinen, pesee turkkiaan ja köllöttää tutuissa paikoissa.

Your email address will not be published. Required fields are marked *